13.9.2009

Panssarivaunujen Alkeet, Esipuhe


Erään antagonistin pyynnöstä ja omastakin hermostumisestani kirjoitan teille nyt Panssarivaunujen Alkeet.

Aloitetaan siitä että FinnWarsin panssarivaunut eroavat vanilla BF1942 panssarivaunuista lähes täydellisesti.
  1. Panssarivaunuissa on erikseen kuljettaja ja ampuja (mahdollisesti muitakin ampujia)
  2. Panssarivaunua ohjataan W, S, ylä- ja alanuolilla
  3. Ammusten lentorata on hyvin suora
  4. Panssarivaunu on kovin heikko tykkitulta ja jalkaväen PST-aseistusta kohtaan
  5. Panssarivaunusta lähtee kova ääni, se on hieman hankala ohjata maastossa ja siitä nousee pakokaasuja
Panssarivaunu on tuhoisimmillaan kun siinä on kuljettaja ja ampuja/ampujia ja he ovat suullisessa yhteydessä (headset+kommunikointiohjelma kuten Xfire tai Teamspeak). Surullisen usein kuitenkin panssarivaunut ovat alimiehitettyjä, eli vaunussa on vain kuljettaja, joka menee ampujan paikalle kun on ajanut tankkinsa asemiin. Vihollisasemiin ajamista en suosittelisi kenellekkään koska kun olet parkkeerannut panssarisi jonnekkin vihollisen maaperälle, on odotettavissa että takanasi on jo kourallinen panssarintorjunta-aseilla varustautuneita vihollisia valmiina tuhoamaan panssarisi.

1 kommentti:

Raimo kirjoitti...

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm


Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti ruotsinkielinen "Huusis"-lehti. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui heinäkuussa 1906, jolloin säätyvalta päättyi. Linkissä Tuulispään pilapiirros.


Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

suomenmaa.bravehost.com

Aika-arkisto